Että semmoinen reissu

Torstai oli viimeinen reissupäivä. Aamulla oli hyvin aikaa toipua Tallinnan Citybox- hotellin mukavassa punkassa, kunnes nälkä ajoi aamiaiselle.

Kun aika koitti, kirjauduimme hotellista ulos - jälleen itsepalveluautomaatilla. Siitä sitten muutaman sadan metrin rullailu kolmella laukulla D-terminaaliin. 

Kotimatka hoitui Tallinkin vielä uudehkolla MyStar -lautalla. Se on näistä meribusseista uusin ja selvästi mukavin - istumapaikkoja piisaa jokaiselle. Emme etsineet laukuille lokeroita, joten vahtasimme niitä vuorotellen. 

Olimme hyvissä ajoin loppuiltapäivästä kotona.

Hieman yhteenvetoa vielä:

Teimme kuusi lentoa;

- Turku - Gdansk

- Gdansk - Katowice

- Krakova - Varsova

- Varsova - Hampuri

- Hampuri - Helsinki

- Helsinki - Tallinna

Niistä tuli yhteensä 2132 lentomailia, 3432 km. Hintaa niille tuli matkatavaralisineen noin 490 €/henkilö.

Hiilidioksidipäästöjä aikaansaatiin 460kg, joka on noin 5% keskimääräisen EU-kansalaisen koko vuodessa aiheuttamista CO2 päästöistä (8,4t). 

Hotelliöitä tuli kaikkiaan 14, ja lisäksi kaksi olimme yksityismajoituksessa. Hotelliöihin kului yhteensä noin 850€.

Ruokailujen kanssa emme varsinaisesti pihistelleet, mutta Puola on edelleen varsin edullinen.

Taksia käytimme vain Krakovassa yöllä, ja sekin oli varsin edullinen, luokkaa 20 euroa.

Julkiseen liikenteeseen meni muutamia kymppejä Puolassa. Liikkumisapplikaatiot ovat niiden lippuihin todella oivia. Saksassa meni meidän lippuepisodiin muutama kymppi turhan päiten, mutta se ei tässä konkurssissa enää tunnu.

Tallinnassa liikkumisesta kerrottiinkin edellisessä kirjoituksessa.

LOPUKSI

Niin - eihän tällaisessä päättömässä matkustelussa ole mitään järkeä - eikä etenkään lentokenttien turvatarkastusjonoissa maleskelussa ja boardingin odottelussa, mutta vaikeuksia voi itselleen hankkia niin monin tavoin. Kuka mistäkin tykkää!

Etelä-Helsingissä

Hotellin aamupala tarjoiltiin alakerrassa olevassa ravintolassa jossa oli viisi valmista aamupalamenu vaaihtoehtoa. Valitsin niistä puuron marjoilla ja pähkinöillä, teen ja kroisantin kera appelsiinimehun. Ei siis tällä kertaa nakkeja tai pekonia. Kuitenkin ihan hyvää ja täyttävää.

Rouva jäi töihin huoneeseen, minä hyppäsin bussiin ja pistäydyin ensin merimuseossa. Oli tosin hieman haasteita löytää sopivaa pysäkkiä, kun koko Mere puistoteen osuudelta oli pysäkit siirretty pois tietöiden vuoksi. Jouduin kävelemään Ilmari-hotellin kulmille.

Julkisethan toimivat hienosti, luottokorttia kun vilauttaa kulkuvälineen etupäässä olevaan oranssiin lukijaan, niin kaksi ensimmäistä matkaa menee kertalipun hinnalla (2 eur) ja kolmannella näyttämällä veloitetaan päivälippu 5,50eur.

Aikani museota kierreltyäni keksin, että on vielä aikaa pistäytyä myös sotamuseossa, joka on Viimsissä. Selvittelin linjoja, ja linja 1 näytti kulkevan sinne. Linja lähtee Kaubamajan takaa. Tarkkana pitää olla, sillä linjoja 1 on kaksi, toinen on trolleybus Mustamäelle ja tavallinen bussi nro 1 ajaa Viimsiin. 

Museo itsessään on melko pieni, mutta siellä on paljon luettavaa eri tapahtumista keskiajalta nykypäivään.

Harmi vain, että pienen matkan päässä oleva kalustonäyttelyhalli on avoinna vain viikonloppuisin. Täytyypä käydä siellä seuraavalla kertaa.

Iltapäivällä lähdimme sitten kaksin Ülemiste keskukseen vielä kiertelemään. Söimme Lidossa, joka on buffet tyyppinen ruokala. Täytyy todeta siitä, että ei voi edulliseksi sanoa. Mitään isompia ostoksia ei mukaan tarttunut. Kun ratikkalinjat ovat suurelta osin poikki, niin Ülemisteenkaan ei päässyt ratikalla vaan piti selvittää sopiva bussi. Takaosinpäin lähtiessä ensimmäinen bussi oli niin täynnä että rouva jäi sisään jumiin ja minä ulos. Tulin sitten seuraavalla 10 minuuttia myöhässä. Siihen mahtui istumaankin.

Mutkankautta suoraan

Aamiainen nautiskeltiin hotellissa rauhallisesti. Sitten vielä pientä tavaroiden järjestelyä pienistä lentolaukuista isoon kirjattavaan laukkuun.

Nyt ei edes satanut, kun hinasimme lastimme S-junalle. Sillä ei kestänytkään kuin vartin lentokentälle.

Automaatista laukkuun tarvittava tuloste, jonka vaikein osa on repiä se liimapinta esiin. Sitten pitkähkö jonotus turvatarkastukseen - jonot olivat hieman epäsuhtaiset - toinen päättyi kolmeen turvatarkastuslinjaan - ja se missä me olimme vain yhteen!

Tämä ei ole meidän kulkineemme, mutta kuvasin kun oli niin nätti.

Rouva teki vielä jonkin hajustelöydön halvennuksesta. Koneeseen päästiin jonkin verran myöhässä, mutta matka pääsi näin jatkumaan. Iso laukkummekin pääsi ainakin Helsinkiin saakka.

Matkalla taas muutamat sudokut tasolla hard  - jotka kaikki menivät yllättävän helposti.

Helsinkiin saavuttiin tietenkin keskelle sadetta. Kun pääsimme ulos, niin huoltotoimenpiteiden jälkeen etsiskelimme ruokapaikan portin 17 tuntumasta. 

Koskapa ei ollut suurempaa kiirettä, niin nautimme eväämme oikein rauhassa. Sitten siirryimme portin 22 tuntumaan odottamaan jatkolentoa  - miksi jäädä Helsingissä pois kun voi mennä pidemmälle?

Portilla oikein kissankokoisin kirjaimin uhpttiin kiinnittää erityistä huomiota käsimatkatavaroiden kokoon, kone kun tulisi täyteen. 

Pettymys oli ettei meidän laukkuihimme kiinnitetty mitään huomiota.

Peräovesta hypättiin ATR:ään ja pirni hyppy yli suomenlahden.

Laukku tuli hihnalta ensimmäisen kymmenen joukossa. Ripeästi ulos ja taksiin. Kun kerroin osoitteen, niin kuski sanoi hinnaksi 13€ jota pidin kohtuullisena rahtina Ülemistesta sataman tuntumaan kahdelta hengeltä.

Aulassa odotti rivi checking-automaatteja ja kännykkään aiemmin päivällä tulleella koodilla hetken päästä oli hotellin avainkortit kourassa.

Rimistä käytiin hakemassa pientä iltaevästä ja samalla varmistettiin, että tuli päivän matkistusvoittoisesta ajankäytöstä huolimatta 10k askelta.