Vuokrasimme aamulla kaksi mummopyörää alle ja lähdimme pienelle pyöräretkelle kohti Helin niemeä. Vuokra oli 50zl/ päivä per pyörä. Eli noin 12 euroa pyörä.
Helin niemimaa eli Helinkynnäs on Pohjois-Puolassa Itämereen Gdańskinlahteen työntyvä hiekkakynnäs. Niemimaa erottaa Puckinlahden Itämerestä ja on noin 35 kilometriä pitkä. Kapeimmillaan niemi on vain noin 200 metriä leveä.
Hyvän myötätuulen saattelemana aloimme ajaa niemimaalle. Kaupungista oli sinne vielä mukavasti alamäkeä. Noin 10 kilometrin ajon jälkeen tulimme Chałupun kylään ja saderintama saavutti meidät. Yritimme ensin ensimmäiseen vastaan tulleeseen ravintolaan mutta se oli jo täysi, joten jatkoimme seuraavaan. Sieltä saimmekin sopivasti kaipaamamme keittolounaan. Puolessa tunnissa sade oli ohi ja tungokseen saakka täyttynyt ravintola alkoi jälleen purkautua pyörätielle.
Kulkijaa oli paljon. Pyöräilijöitä perheryhmittäin, sähköpyöräilijöitä viilettämässä kovaa ja sähköpotkulautailijoita jotka tuntuvat ohittavan kaikki.
Ajoimme vielä seuraavan isomman kylän, Kužnika, ohi muutaman kilometrin verran ja suuntasimme tien, rautatien ja hiekkapenkereen yli rannalle joka oli lähes autio kilometrien matkan suuntiinsa. Paratiisi.
Loikoilimme aikamme rannalla ja seurailimme sivusilmällä mahdollista lähestyvää saderintamaa. Kun se vuorostaan alkoi näyttämään kyllin uhkaavalle, keräsimme kimpsumme ja hyppäsimme pyörän selkään, tavoitteena päästä edelliseen kylään katon alle. Aivan emme ehtineet - kilometrin verran jäimme tavoitteesta kun piti suojautua puun alle. Tämä sade meni yhtä nopeasti pois kuin oli saapunutkin, joten pääsimme jatkamaan matkaa takaisin kotipesän suuntaan.
Niemimaa on surffiparatiisi, Puckinlahden puoleinen ranta on täynnään leirintäalueita, joiden asiakkaiden ensisijaisia harrastuksia ovat purje- ja leijalautailu.
Paluumatkalla Chałupussa pysähdyimme kesäravintolaan Gofrylle eli vohvelille samalla seuraavan kevyen sateen ohittaessa meidät. Tässä vaiheessa matka alkoi painaa istumalihaksia, oltiinhan tottumattomina ajettu jo kolmisenkymmentä kilometriä.
Kaikesta huolimatta päästiin aikanaan kotipesään, pyöräilymatkaa tuli kaikkineen noin 40km. Iltasella kävimme vielä muutaman kilometrin kävelyn ohessa ravintolassa syömässä.
Niemimaalle kulkee tiheästi junia, mutta näin lomakaudella ne näyttävät todella täysille ja asemalla on yksittäiselle lippuluukulle kymmenien metrien jono. Pyörällä me pitkiin matkoihin tottumattomat pääsimme suurinpiirtein puoliväliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti